Vapaamatkustaminen kielletty!

Helsingin Sanomissa 12.2.12 julkaistu Björn Wahlroosin haastattelu on kirvoittanut kärkkäitä kommentteja erityisesti hänen maininnasta, että Suomen työttömyysturvajärjestelmä kannustaa syrjäytymiseen. Järjestelmän väärinkäyttäjien osalta se on täyttä totta.

Tilanteessa, jossa täysin työkykyinen työikäinen ihminen voi valita tekeekö töitä palkkaa vastaan, vai ottaako vastaan tukia tekemättä mitään, on jotain todella pielessä. Sosiaaliturvassa on jotain perustavanlaatuista mätää, jos valtion on tuettava yksilöä, vaikka yksilö ei ole valmis tekemään omaa osaansa valtiossa. Käsittääkseni sosiaalipolitiikan tarkoituksena ei ole harrastaa sosialismia, vaan määritellä keinoja, joilla voidaan taata väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja viihtyvyys. Tämän ei pidä kuitenkaan tarkoittaa, että tekemättä mitään rahaa tippuu tilille, kunhan jaksaa miettiä tarpeeksi tekosyitä tai juoksemalla ruuhkauttamassa terveyskeskuksia keksimällä olemattomia oireita sairaustodistusta varten.

Se, mikä voi tuntua yksittäisestä ihmisestä pieneltä asialta järjestelmää väärinkäyttämällä, voi johtaa jatkuessaan laajamittaisempiin seurauksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien turha kuormittaminen syö näiden palvelujen parissa työskentelevien ihmisten työmoraalia ja hidastaa avun saannin niiltä, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.

Korostan, että pidän vääristyneenä tilannetta, jossa työkykyinen työikäinen ihminen voi elää vastikkeettomalla tuella. Työvoimatoimistojen tehtävä on auttaa ihmisiä työllistymään, mutta nykyään kyseiset instituutiot tuntuvat olevan ammattimaisempia kurssittamaan työttömiä työnhakijoita ja turhalla byrokratialla hidastamaan työllistymistä niidenkin yksilöiden osalta, joilla on edes etäinen halu työllistyä. Työvoimatoimistoilla voisi olla kuitenkin merkittävä rooli tilanteessa, jossa esim. työmarkkinatuki olisi vastikkeellista. Tällöin työmarkkinatuen saamista vastaan ihmisen olisi tehtävä vähintään yleishyödyllisiä tehtäviä, joita tässä maassa riittää.

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n raportin mukaan vuonna 2010 työmarkkinatukeen oli käytössä 937 mEUR. Kelan tilastojen mukaan samana vuonna työmarkkinatukea maksettiin Kelasta 791 miljoonaa euroa. Tuen saajia vuoden aikana oli 198 700, keskimäärin työmarkkinatukea maksettiin 144 päivältä vuoden aikana ja työmarkkinatuen keskimääräinen päiväkorvaus oli 24,78 euroa (VTV+Kela). Epäreilulla matematiikalla laskettuna niiden henkilöiden osalta, jotka saivat 24,78 euroa päiväkorvausta 144 päivän ajalta, työmarkkinatuen arvo oli 3568,32 euroa/hlö. Kuukausitasolla tämä on n. 700 euroa. Tätä summaa vastaan voi antaa jo varsin merkittävän panoksen yleishyödylliseen työhön (yksinhuoltajat ja lapsiperheet huomioitava erikseen). Tämän tyyppisen työn arvottamiseen ei ole valmista kaavaa, mutta leikitään ajatuksella, että palkka on 10 euroa/h. Tällöin 700 euron tukea vastaan tehtäisiin 70h yleishyödyllistä työtä/kk. Tästä jää vielä reilusti aikaa käydä kursseilla tai hakea normaalia työtä. Toki alkuvaiheessa voi olla järkevää tehdä pieni portaistus, että ajan X sisällä on aikaa hakea töitä ja jos tänä aikana ei työllisty, niin työmarkkinatuesta tulee vastikkeellista. Voisiko yksilö päättää hakeeko ennemmin töitä ilman työmarkkinatukea vai tekeekö yleishyödyllistä työtä työmarkkinatukea vastaan? Voisiko osan toimeentuloturvasta sitoa samaan järjestelyyn?

Mahdollisia yleishyödyllisiä työtehtäviä voisivat olla esimerkiksi avustavat työt kouluissa. Erityisesti perusopetuksen parissa opetusryhmien luokkakoot ovat kasvaneet eikä opettajille ole riittävästi resursseja valvoa oppilaita välitunneilla tai taata opiskelurauhaa saatikka oppilasturvallisuutta luokkahuoneessa, jossa yksi opettaja voi vastata jopa 30 oppilaasta. Pelkkä useamman aikuisen läsnäolo auttaisi estämään kiusaamista ja vähentämään häiriökäyttäytymistä. Myös vanhushuollossa on tunnetusti krooninen avustajapula. Jo pelkkä seuran pitäminen kotona asuville tai laitoshoidossa oleville vanhuksille olisi monelle yksinäiselle vanhukselle ilahduttava asia, joka taas parhaimmillaan vähentäisi masennusta ja terveyskeskusten hoitojonoja. Lisää yleishyödyllisiä tehtäviä löydettäisiin varmasti vaikka millä mitalla, jos jonkun tehtävänä olisi näitä miettiä. Kuka julkisen vallan edustaja kokee tehtävän mielekkääksi, anyone? Yksityiseltä puolelta löytyy varmasti vapaaehtoisia mukaan projektiin, allekirjoittanut ilmoittautuu välittömästi.

Päättäjille viestini on selkeä, tarjotkaa ihmisille mahdollisuus päästä kiinni työntekoon. Kunhan poistatte vastikkeettoman tuen työkykyisiltä ihmisiltä. Jos ehdottomasti haluatte pitää vastikkeettoman tuen, olen kuullut, että puolustusvoimat leikkaavat rajusti kuluja. Mitä, jos esimerkiksi henkilöstön ja tarvikkeiden kuljetukset hoidettaisiin jatkossa bensamoottoreiden sijasta pullamoottoreilla?

Niille, varsinkin nuorille, jotka tietoisesti ottavat ennemmin vastaan tukia työn tekemisen sijasta, viestini on tämä: Ihminen tarvitsee työtä. Työssä koemme onnistumisen tunteita, luomme sosiaalisia kontakteja, koemme merkityksellisyyttä ja pystymme toteuttamaan itseämme. Työ pitää meidät oikealla ja erityisesti rehellisellä polulla. Vaikka töitä ei ole näkyvissä lähipiirissä, niiden perään kannattaa olla valmis liikkumaan tai vähintäänkin kouluttautumaan. Hetkittäinen helppo ratkaisu voi kostautua ja johtaa sellaiselle polulle, josta takaisin pääseminen ei onnistukaan käden käänteessä.

Viitteet:

Björn Wahlroosin haastattelu HS:ssa 12.2.12
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 7/2011
Kelan raportti työttömyysturvan menoista vuonna 2010

Comments

Kommentointi kaunistaa.