Miksi nukumme kolmasosan elämästämme?

Tarvitsemme unta 8 tuntia vuorokaudessa. Tai ainakin tämä luku lienee jonkinlainen keskiarvo aikuisen ihmisen unentarpeelle. Unentarve vaihtelee läpi ihmiselämän ja se on hyvinkin yksilöllistä. Asiaa on tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen (mm. Sleep Research Society, Suomen Unitutkimusseura), mutta ei ole yksiselitteistä manuaalia siihen miten pitäisi nukkua oikein. Vinkkejä voi hakea esim. National Sleep Foundationin sivuilta täällä. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kuitenkaan pureutua sen syvemmin unen tieteeseen (joka on varsin kiinnostava aihe), vaan muutamiin pohdintoihin, jotka hiipivät mieleeni hetki sitten.

Pohdin, miksi olen usein todella pirteä mitä pidemmälle ilta etenee, vaikka olisin herännyt aikaisin ja repinyt leukaperiä pitkin päivää. Olen myös huomannut, että illat ovat monesti varsin tehokasta aikaa tehdä töitä. Ainakin minulle. Pohdin myös mistä johtuu, että ihminen tarvitsee juuri 7-9 tuntia unta vuorokaudessa aikuisena – miksi ei 1-2 tuntia ja miten elämämme muuttuisi noilla unimäärillä. Mielestäni olisi pirun upeaa nukkua vain 1-2 tuntia vuorokaudessa ja elää enemmän tätä lyhyttä taivaltamme hereillä.

Olen siis iltaihminen, enkä mielelläni järjestä tapaamisia aamulla ennen kello 9:ää. Koneeni murahtelee parhaiten käyntiin vasta iltapäivisin. Oma unentarpeeni vaihtelee myös todella paljon: pimeään talviaikaan voisin koisia 10 tuntia joka päivä ja tehot pitää potkia tosissaan irti. Näin keväisin ja kesäisin vauhtia piisaa aamusta yöhön saakka. Jos pilkomme ihmisen päivän kolmeen osaan, niin se jakautuu minun lyhyellä matikalla näin: 1/3 unessa, 1/3 töissä ja 1/3 vapaa-ajan vietossa. Tämä perustuu siis nykyhetken käsitykseen 8 tunnin työpäivästä sekä 8 tunnin yöunista.

Jos unentarpeemme olisi 1-2 tuntia vuorokaudessa, voisimme jakaa päivämme esim. seuraavanlaisesti: 10 tuntia työtä ja 12 tuntia vapaa-ajan aktiviteetteja. Jos vuodessa on keskimäärin 255 työpäivää niin tuolla parin tunnin lisäyksellä niitä olisi noin 64 kappaletta enemmän. Jos oletetaan tosiaan, että ihminen tarvitsisi vain sen 1-2 tuntia unta vuorokaudessa, niin mitä kaikkea tuo 64 lisätyöpäivää aiheuttaisikaan kansantaloudellemme? Entä mitä kaikkea voisimmekaan tehdä neljällä lisätunnilla vapaa-aikaa?

Jos tällainen unitarpeen muutos tapahtuisi nyt, niin yhteiskuntamme alkaisi muuttua merkittävästi. Mikäli olisimme eläneet 1-2 tunnin yöunilla aina, olisiko asiat elämässämme aivan samalla tavalla kuin tänäänkin? Riippuu täysin siitä mihin tottuu, veikkaisin. Meinasin pilkkoa noiden hypoteettisten 64 työpäivän lisäyksen vaikutukset kansantalouteemme tai avioerojen määrään, mutta enpä sitä tehnyt, koska minua alkoi väsyttää ;)

Tähän kirjoitukseen ei myöskään liity minkäänlaista kotitieteellistä ihmiskoetta, jonka aion tehdä tai johon aion teidät haastaa. Pidän myös liikaa nukkumisesta, jotta ottaisin teidän nukkumattomuushaasteet vastaan. Mitä Sinä tekisit, jos tarvitsisit unta vain 1-2 tuntia vuorkaudessa?

Comments

Kommentointi kaunistaa.