Miksi Ron näki vaivaa päästäkseen tekemään töitä ilmaiseksi?

Cult of Mac –sivusto kertoi eilen omenayhtiön alihankkijasta nimeltä Ron Avitzur. Herra päätyi artikkelin aiheeksi, sillä hän rakastui palavasti omaan projektiinsa. Oman työn arvostuksessa ei sinänsä ole mitään uutta, mutta Ron vei homman aivan uudelle tasolle.

Kyseinen herra kehitti alihankkijan roolissa ohjelmistoa Applelle. Projekti lakkautettiin ja Ronille ehdotettiin siirtymistä yhtiön sisällä toisen ohjelmiston pariin. Ron sanoi ei, jolloin häneltä pyydettiin loppulaskua tehdyistä töistä.

Siinä vaiheessa Ronila välähti:

Jos en lähetä loppulaskua, kulkulupani pysyy voimassa. Voin siis edelleen tulla töihin ja jatkaa projektia, eikä kukaan huomaa mitään.

Suuressa yhtiössä tuttu naama ei herättänyt ihmetystä, vaan Ron pystyi jatkamaan töitään kaikessa rauhassa. Eräänä päivänä hän erehtyi myöntämään kupletin juonen eräälle yhtiön esimiehistä. Kyseinen nainen ajoi Ronin ulos ja sulki hänen kulkulupansa.

Moni herkkä sielu luovuttaisi jo tässä vaiheessa, mutta ei Ron. Hän kyttäsi aamuisin parkkipaikalla ja odotti sopivan suurta työntekijäjoukkoa, jonka lomassa pääsisi livahtamaan sisään. Kulkulupa pysyi edelleen kaulassa, mutta se oli käyttökelvoton.

Tarina päättyy sankarillisesti siihen, kun Ron saa ohjelmistonsa valmiiksi. Se päätyy osaksi mäkkejä, kuten alun perin suunniteltiin.

On hurjaa kuulla jonkun tekevän näin kovasti töitä sen eteen, että saisi työskennellä ilmaiseksi. Voin surutta todeta, että Ronilla oli motivaatio kohdillaan.

Hänen tarinansa antaa aihetta pohtia, millaisen projektin eteen olisi itse valmis näkemään näin paljon vaivaa. Tai minkälaisen projektin eteen työntekijät olisivat valmiita tekemään töitä väkisin ja ilmaiseksi. Ja miksi muunlaisia projekteja ylipäätänsä tehdään.

 

Comments

Kommentointi kaunistaa.